Kenen tulisi tämä opas lukea

Tämä opas auttaa sinua tottumaan AROS:iin. Opas on kirjoitettu kaikille AROS:ista kiinnostuneilla. AROS on tällä hetkellä noin 76.95% valmis, joten pidä mielessä että olet käyttämässä ohjelmistoa joka on tutkimus- ja BETA-testaus vaiheessa. Tällä hetkellä AROS on hauska leikkikalu ja ohjelmointiympäristö. Oletankin täten että kiinnostuksesi AROS:ia kohtaan johtuu jommasta kummasta syystä. Jos tulit tänne saakka olettaen että AROS on multimedia internet-valmis jne. käyttöjärjestelmä, olet ehkä oikeassa, mutta se ei ole valmis, joten ole kärsivällinen. Jos kuvittelit AROS:in olevan yksikätisen rosvon taikka "Free Money" projektin, olet täysin väärässä paikassa.

Kuinka tätä opasta tulisi lukea

Opas on järjestetty "yksinkertaisesta" "edistyneeseen". Voit aloittaa mistä tahansa kappaleesta joka sisältää sinulle uutta tietoa. Mutta mikä ehkä tärkeämpää, voit lopettaa lukemiset missä tahansa kappaleessa jonka tieto menee kiinnostuksesi ohitse. Tällä tavoin voit oppia edistyneet aiheet aloittaen nollapisteestä, tai voit lopettaa aiemmin jos aiot vain käyttää AROS:ia etkä ohjelmoida sille. Amiga-taustaiset voivat hypätä esittelyn ylitse ja aloittaa "AROS alustalle kehityksestä" jos eivät ole ennen ohjelmoineet Amigalle, tai menemällä suoraan "AROS:issa kehittämiseen". Aloitus- ja lopetuskohtia on täten kaikille.

On tärkeää huomioida se että opas on tarkoitettu AROS:ille eikä Amigalle. Joten vaikka olisit omistanut Amigan vuosikausia, voi olla että sinun kannattaa lukea "AROS:in käytöstä". Tätä ei ole tarkoitettu nolaamaan: tulet huomaamaan että AROS:in käyttö poikkeaa hieman AmigaOS:ista. (Tämä siksi, ettei Workbench ole vielä valmis :-). Tällä hetkellä koko järjestelmä toimii AmigaDos shell:in (toiselta nimeltään CLI:n) kautta, vaikka meillä onkin Workbench, et voi sillä vielä navigoida levyjä kovin menestyksekkäästi. Vanhojen Amiga-koodareiden kannattaa lukea "Erot Amigalla ohjelmointiin" kappaleesta 4 erojen yleiskuvausta varten.

Käyttöjärjestelmä käyttöjärjestemän sisällä?

AROS on alunperin kehitetty Intel-pohjaisessa Linux:issa, mutta pyörii useissa muissa ympäristöissä ja käyttöjärjestelmillä. Tämä saattaa tuntua oudolta: käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmässä, mikä on emulointia, eikö?

Näppärä termi kuvaamaan mitä AROS tekee on "API emulaatio". API on kolmikirjaiminen akronyymi sanoista Application Programmer's Interface. Selväkielisesti sanottuna API tarjoaa (C-kielisiä) funktioita joita ohjelmoija voi käyttää. AmigaOS API koostuu lukuisista kirjastokutsuista joita Amiga-ohjelmoija voi käyttää luomaan Amiga ohjelman. AROS emuloi AmigaOS API:a, yrittäen tarjota samat kirjastokutsut kuin AmigaOS. Amiga-emulaattori, kuten UAE; emuloi Amiga tietokonetta: prosessoria, liitettyä rautaa, kaikkea. Sillä on etunsa, kyeten esim. pyörittämään Amigan pelejä eri raudalla, ja haittansa, kuten kyvyttömyys käyttää emulaattoria "aitona" käyttöjärjestelmänä "aidolla" prosessorilla. AROS pyörii "aidolla" prosessorilla. Mutta se ei ole "aito" käyttöjärjestelmä ellei sitä ajeta siten ettei se tarvitse Linux:ia. Tästä käytetään nimitystä "native" AROS.

AROS voi toimia nk. natiivina Intel:in ja Amiga järjestelmissä, mutta ei aivan yhtä hyvin kuin Linux:in päällä toimiessaan. AROS:in kirjastofunktiot ovat tehdyt ensinnä toimimaan Linux:issa, käyttäen sisäisesti Linux:in kerneliä ja kirjastokutsuja. Tällä tavoin ohjelmoija voi keskittyä ensin kokonaisuuden toteutukseen ja vaivata päätään teknisillä yksityiskohdilla myöhemmin. Väki työskentelee tällä hetkellä saadakseen natiivin AROS:in vaikuttavammaksi. Tulokset ovat erittäin vaikuttavia ja on varsin mahdollista käyttää AROS:ia aitona (ja ainoana) käyttöjärjestelmänä IBM PC yhteensopivassa koneessa.

AROS, tottakai, ei ole vain API emulaattori. Se koettaa tarjota kaiken AmigaOS3.1 ohjelmiston ja huomaat muutamia demoja ja pelejä toimitettavan AROS:in mukana, lähinnä vain näyttämään että ne toimivat - saatamme olla vain 77% valmiita, mutta Quake toimii jo!

Natiivin AROS:in käyttö i386:lla m68k:lla

Natiivi AROS on tällä hetkellä rankan kehitystyön alla. Jos haluat nähdä hienoja trikkejä, koeta ajaa AROS Linux:in alaisuudessa. Mutta jos olet kiinnostunut kuinka mahtavaa työtä ohjelmoijat ovat tehneet, voit koettaa natiivia myöskin.

AROS:in asennusohjeet vaihtelevat käyttöympäristön mukaan. Koska "natiivi" on rankan kehitystyön alla, tulokset AROS:in asennuksesta vaihtelevat käyttämäsi koodin iän mukaan.

Amigassa voit asentaa natiivin koodin jonnekin kovalevyllesi ja tuplaklikata "boot"-ikonia, resetoida ja nauttia täydestä Amiga ympäristöstä. Tämä siksi, koska se ei ole oikeasti natiivi. Boot-ohjelma vain väliaikaisesti korvaa muutamia AmigaOS:in kirjastoja AROS:in kirjastoilla. Testitarkoituksiin tämä on tottakai hyvä, mutta loppujen lopuksi olet käyttämässä vanhaa tuttua AmigaOS:ia etkä puhdasta natiivia AROS:ia. Tämä tulee muuttumaan kun rakennamme täydellisemmän 68k AROS järjestelmän.

i386:ssa sinun tulisi tallentaa nk. "boot image" levykkeelle ja nk. "contrib imaget" ("avustuslevyt", sisältäen pelejä, demoja ja ohjelmia) parille muulle levykkeelle. Jos latasit binäärikoodin, paketissa tulisi olla mukana toimintaohjeet. Kun olet kirjoittanut levykkeet, voit käynnistää järjestelmän uudelleen "boot" levykkeeltä. Kun järjestelmä käynnistyy, löydät itsesi AROS:ista (joka näyttää hyvin pitkälti AmigaOS:ilta). Voit leikkiä "AmigaDOS Shell:illä"; tai pelata pelejä/demoja "contrib"-levyiltä (mukana paketissa) kunnes kyllästyt. AROS tunnistaa levykkeiden vaihdon, joten voit tutkia vapaasti "contrib"-levyjen sisältöä, ajellen pelejä ja demoja. Tällä hetkellä tässä kaikki, mutta pysy yhteydessä sillä raskasta työtä ollaan tekemässä tällä saralla. Kohta meillä on Workbench jonka avulla voit graafisesti navigoida kovalevy(j)äsi ja levykkeitäsi.

AROS:in käyttö Linux:issa ja FreeBSD:ssä

Kun olet saanut binäärit järjestelmällesi, joko kääntäen lähdekoodista tai ladaten valmiiksi käännetyt binäärit, mene hakemistoon "bin/$TARGET/AROS", jossa $TARGET on järjestelmäsi tyyppi (esim. linux-i386). Mitä sitten tulisi tehdä riippuu koodin iästä. Jos sinulla on tiedosto "arosshell" hakemistossa, aja se ("./arosshell"). Eteesi avautuu ikkuna jossa ei ole mitään mielenkiintoista ja terminaalissasi on outo uusi prompti. Jos sinulla on arosshell:in sijasta "aros", aja se ("./aros"). Eteesi avautuu ikkuna/ruutu jossa näet Amigamaisen työpöydän.

Arosshell:in tapauksessa edessäsi on entuudestaan tuttu terminaaliprompti. Voit kirjoittaa komentoja, joista ehkä yksi tärkeimmistä on "dir"; se näyttää sinulle hakemiston sisällön. Hakemisto nimeltä "C" sisältää kaikki komennot, joten voi olla käytännöllistä katsoa sen sisällys komennolla "dir C". (Huom.: vanhat Amigistit - tämä shell on tarkka kirjainten koosta!) Shell käyttäytyy kuten AmigaDOS shell, ja komennot "C":ssä käyttäytyvät kuten niiden AmigaDOS:in vastaavat. Joten jos sinulle tulee ongelmia vastaan, sinun kannattaisi lukea AmigaDOS Online Reference Manual. (UNIX käyttäjät: edellistä hakemistoa kuvaa "/" tutun "..":n sijaan. Tämä näyttää rumalta koska AROS ajattelee että Linux:in ".." on tavallinen hakemisto. Sinun ei tule myöskään käyttää "./":tä ajaessasi tämänhetkisessä hakemistossa olevia ohjelmia, vaan voit jättää sen huoletta pois). Kun olet sinut hakemistosyntaksin kanssa, koeta ajaa muutamia ohjelmia (eritoten demoja ja pelejä) saadaksesi käsityksen AROS:in kyvyistä.

Aros:in tapauksessa edessäsi on AROS:in graafinen käyttöympäristö, "Wanderer", joka vastaa likimain AmigaOS:in Workbench:iä. Tuplaklikkaamalla kuvakkeita voit liikkua hakemistoissa ja ajella ohjelmia, demoja ja pelejä...

Tässäkö kaikki oppaassa oleva käyttäjän tieto?

Kappaleen tulisi olla kertonut kuinka saat, asennat ja käytät AROS:ia. Testattuasi kaikki ohjelmat, demot, työkalut, pelit ja muut, saatat miettiä josko tässä oli kaikki. Kyllä, tällä hetkellä siinä on kaikki mitä "käyttäjä" voi AROS:illa tehdä! Mutta sitä mukaa kun uutta tärkeää käyttäjäkoodia valmistuu, se lisätään tähän oppaaseen, tottakai.

Jos ajattelet että en ole antanut tarpeeksi tietoa kääntämisestä, asentamisesta, CVS:stä, shell:istä, jne., on hyvä tietää että minulla on siihen syyni. Ensinnäkin, kyseistä tietoa on jo paljon saatavilla ja olisi tarpeetonta (ja epäreilua) vain kopioida kyseinen tieto tähän dokumenttiin. Toiseksi, olemme puhumassa nimenomaisesta tiedosta josta jotkut lukijat olisivat kiinnostuneita lähdekoodia kääntäessään, kun taas jotkut tahtoisivat tietää kaiken Amigan shell:istä. Pitääkseni tämän oppaan kutakuinkin luettavana, viittaan vain paikkoihin joista kyseistä tietoa saa. Sinä lukijana voit sitten päättää mikä itseäsi kiinnostaa. Ja jos olet uusi AROS:in ja Amigan käyttäjä, olisi sinun todellakin tullut seurata linkkiä AmigaDOS Online Reference Manual:iin. Usko minua, se on hyvä :-)